Hullut päivät!

Onko tavarataloilla tulevaisuutta?         

Hullut päivät oli ja meni taas kerran. Lukiessani sosiaalisen median kirjoituksia päivien aikana mietin laajemmaltikin onko tavaratalotyyppisellä liiketoiminnalla tulevaisuutta. Itse uskon että ei ole.

Asun Kampissa ja katselen päivittäin kuinka nuoriso on vallannut Kampin ja Forumin ostoskeskukset omaksi reviirikseen. He kiertelevät merkki- ja trenditietoisina erikoisliikkeissä. Farkut farkkukaupasta ja urheilutamineet urheilukaupasta. Heille on täysin vierasta, että kiipeiltäisiin tavaratalossa kerroksesta toiseen.

Nettikauppa tekee edelleen vahvaa tuloaan kaikkiin tuote- ja tavararyhmiin. Se on tullut jäädäkseen ja kasvaa voimakkaasti. Nuoriso nettailee ja katselee tarjontaa luureistaan ja pädeistään yhdessä kavereiden kanssa ja tekevät ostoksia. Siinä toteutuu shoppailun syvällinen yhteisöllisyys.

Itse olen myös huomannut, että aina aikaisemmin käydessäni Tukholmassa menin molempiin tavarataloihin katselemaan ja ostelemaan jotain. Nyt en enää mene vaan kiertelen kävelykatujen erikoisliikkeissä. Monet niistä ovat nykyään myös Helsingissä kuten esimerkiksi Stadium.

Tuleeko Stokkasta ajan myötä vain rollaattorivarakkaiden kansoittama keidas? Kannattaako jo nyt miettiä asiakkaiden esteetöntä kulkua tavaratalossa. Jotkut ovat koko elämänsä siellä käyneet ja siitä luopuminen olisi sama kuin jättäisi paperisen HBL:n tilaamatta. Todella kauhistuttava ajatus!

Miehet ei osta mitään

Monien keskustan myymälöiden tilankäytössä on havaittavissa myös selkeä muutos siihen suuntaan, että miehet eivät ole kovin hyvä kohderyhmä. Liikkeissä, joissa on sekä miesten että naisten valikoima, on miesten vaatteille varattu vain pieni tila ja sekin myymälän takaosasta.

Ja kyllä sen Hullujen päivienkin aikana huomaa, että naiset ne raahaa niitä keltaisia kasseja tuolla Helsingin keskustassa. Onko naisia siis helpompi jymäyttää vai ostavatko he koko perheen tarpeisiin? Miehiä ei koko shoppailu juurikaan kiinnosta, ellei  elektroniikkaa lasketa mukaan.

On selvää, että kiireinen työssäkäyvä ei ole kovinkaan selvillä ”oikeasta hintatasosta”, ja raja siitä mikä on edullista ja mikä ei on häilyvä. Joukkohysteria erilaisissa hintasirkuksissa saa monen kuluttajan pään sekaisin, mikä lienee kauppiaiden tarkoituskin. Tuo ja tuo täytyy saada vaikka niille ei olisikaan mitään käyttöä.

On hyvä lähteä siitä että mitkä ovat omat ja perheen todelliset tarpeet. Ei pidä joutua joukkohysterian valtaan. Siellä missä on jono ei aina ole edullista. Muistakaa vanha kauppiaan sanonta: Kun saa jonon syntymään alkaa kauppa käydä! Onneksi nykyään netistä on helppo tarkistaa hintoja ja verrata niitä.

Tällä kertaa Stokka sai kokea myös sosiaalisen median myrskyn. Valtava määrä kriittisiä klikkaajia vieraili Hullujen päivien ja Stockmannin Face-sivuilla pilavideoiden säestyksellä. Tuskin tapahtumat vaikuttavat Stokkan liikevaihtoon mutta ovat vahva osoitus YouTube-kansan muuttuneesta suhtautumis- ja ajattelutavasta.

Oma sloganini on: Kokemus antaa brändille sielun!